Edward Vesala

Jos suomalaisen jazzin piireistä pitäisi nostaa esille yksi nimi, se olisi todennäköisesti Edward Vesala. Tätä jazzrumpalia pidetään jopa tärkeimpänä yksittäisenä suomalaisena jazzvaikuttajana. Tällä sivustolla voit tutustua tämän jazztaiturin elämään ja tärkeimpiin töihin. Vesalan elämä on ollut täynnä musiikkia aivan varhaisista vuosista rumpalin kuolemaan saakka.

Elämänkerta

Edward Vesala syntyi nimellä Martti Juhani ”Edward” Vesala Mäntyharjulla, Etelä-Savossa 15. helmikuuta 1945. Jo varsin nuorena Vesala pyrki siihen, ettei jäisi jumiin vain yhteen musiikkityyliin, vaan otti vaikutteita muun muassa tangosta.

1960-luvun puolessa välissä Vesala hyväksyttiin Sibelius-Akatemiaan, jossa hän opiskeli niin musiikin teoriaa kuin lyömäsoittimiakin. Jo opintojensa aikana Vesala alkoi luoda uraa jazzin parissa ja oli mukana parissakin yhtyeessä: Soulset, jota Vesala itse oli perustamassa, ja Apollo.

1970-luvulle tultaessa Vesala alkoi luoda kansainvälistä uraa, kun hän lyöttäytyi yhteen norjalaisten Jan Garbarekin ja Atlid Andersenin kanssa. Trio keräsi valtavaa suosiota varsinkin nuorten kuuntelijoiden keskuudessa. Vuosikymmenen lopulla Vesala alkoi tehdä musiikkia puolalaisen Tomasz Stańkon kanssa. Kaksikkoa yhdisti erityisesti molempien avantgarde-tyyli.

Vuosikymmenen vaihtuessa, 1980-luvulla, Vesala julkaisi albuminsa Heavy Life, jota pidetään yhtenä hänen uransa menestyksekkäimmistä albumeistaan. Samoihin aikoihin alkoi myös muodostua Sound & Fury, joka oli alkujaan Vesalan ohjaama työpaja jazzin uusille tekijöille, Sittemmin siitä kehittyi yhtye, jonka jäsenet kuitenkin vaihtuivat tiuhaan tahtiin.

1990-luvulla Vesala alkoikin jo lopettelemaan uraansa. Hän kuoli Yläneellä 4. joulukuuta 1999. Samana vuonna hän oli vielä tehnyt aktiivisesti musiikkia, minkä vuoksi kuolema oli varsinkin faneille melkoinen shokki.

Vesalalle syntyi yhteensä neljä tytärtä. Heistä musiikin parissa on aktiivisesti jatkanut Mari Vesala, joka tunnetaan parhaiten musiikkitekniikan saralla.

Tärkeimmät työt

Vesalan ura ensimmäisissä bändeissään jäi lyhyeksi, sillä sekä Soulset että Apollo julkaisivat vain yhden levyn kumpikin ja hajosivat melko nopeasti sen jälkeen. Sen sijaan Sound & Fury oli suuri menestys Vesalalle ja se on jatkanut samalla tiellä myös Vesalan jälkeenkin. Alkujaan tästä jazziin keskittyvästä musiikkityöpajasta kuoriutui yhtye, joka on julkaissut levyn niinkin tuoreeltaan kuin 2018.

Vesala on ainoa henkilö, jolle on myönnetty Yrjö-palkinto kaksi kertaa, vuosina 1972 ja 1980. Palkinnon myöntää Suomen Jazzliitto ja se on alan arvostetuin kotimainen palkinto kotimaisille jazzmuusikoille.