Anna-Mari Kähärä

Anna-Mari Kähärä on yksi Suomen merkittävimmistä naispuolisista jazzvaikuttajista. Hän on tehnyt musiikkia niin soolona kuin bändissäkin, minkä lisäksi hän on ansioitunut myös muun taiteen parissa. Musiikissaan Kähärä on pyrkinyt yhdistelemään jazzia muihin tyylilajeihin.

Kähärän perheestä ei musiikkia puuttunut. Hän aloitti musiikkiharrastuksen mummolasta löytyneiden urkujen parissa kaksivuotiaana. Viulun soiton hän aloitti viisivuotiaana, mutta vaihtoi pianoon täytettyään 10. Virallisesti Kähärä on opiskellut musiikkia Jyväskylän ja kuopion konservatorioissa, Pop & Jazz konservatoriossa Helsingissä sekä tietysti Sibelius-Akatemiassa, jossa hän opiskeli nimenomaan jazzia.

Taiteellinen ura

Kähärän ehkä parhaiten menestynyt bändi on How Many Sisters. Yhtyeen jäsenet ovat valmistuneet Kuopion yhteiskoulun musiikkilukiosta. Yhtye aloitti vuonna 1982, ja Kähärä oli sen perustajajäseniä. Lisäksi bändiin kuuluivat Mervi Multamäki ja Kirsi Rissanen, jonka tilalle tuli kuitenkin Pirjo Aittomäki vuonna 1989, kun Rissanen valittiin edellisenä vuonna tangokuningattareksi. How Many Sisters on julkaissut musiikkia ihan vielä 2010-luvullakin. Toinen merkittävä Kähärän projekti on ollut ZetaBoo, joka soittaa etnojazzia. Yhtye on perustettu vuonna 1994 ja tehnyt oman musiikkinsa lisäksi myös yhteistyötä muun muassa Susanna Haaviston kanssa tämän julkaisulla Kadonnut tie (2002). Molemmissa bändeissä Kähärä toimii laulajana, mutta varsinkin ZetaBoossa hänellä oli merkittävä rooli pianistina.

Vuonna 2005 Kähärän perustama Anna-Mari Kähärän Orkesteri julkaisi ensimmäisen albuminsa. Orkesteriin kuuluivat kitaristit Jarmo Saari, Marzi Nyman, viulisti Pekka Kuusisto ja lyömäsoittimissa Zarkus Poussa. Orkesterin myötä alkoi Kähärän sooloura, johon kuuluivat osana myös hänen omat sävellyksensä. Virstanpylväitä Kähärän uralla ovat olleet vuosi 2003 jolloin hän esiintyi Linnan juhlissa orkesterinsa kanssa sekä 2005, jolloin Kähärä nousi ensimmäistä kertaa Pori Jazzin päälavalle tapahtuman pääpäivänä lauantaina.

Jazzmusiikin lisäksi Kähärä on antanut panostuksensa kuvataiteelle. Hän kuvitti vuonna 2005 ilmestyneen Susanna Haaviston satukirjan Varamummo, joka kertoo räiskyvästä lapsenmielisestä mummosta.

2000-luvun alku oli palkintojen aikaa Kähärälle: hän on ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin vuonna 2002 Suomen Jazzliiton jakama Yrjö-palkinto, mitä pidetään maamme arvostetuimpana palkintona jazzmuusikolle. Samana vuonna hän sai taiteen Suomi-palkinnon. Vuonna 2005 hän oli ehdolla Jazz-Emman saajaksi.